Talviurheilua

Tänä vuonna talvi oli täällä Marokossa tavanomaista hieman kylmempi, ja lunta tulikin tupaan monin paikoin vuoristoisilla alueilla, joita maassa riittää. Pohjoisessa on Rif vuoret, maan keskiosassa Keski-Atlas vuoret jotka ovat kylmintä aluetta, ja etelämpänä Korkea-Atlas vuoret jonka korkein huippu ( 4167 m ) on Djebel Toubkal -vuori. Vuoristossa asuu paljon berbereitä, jotka ovat jääneet saarroksiin kyliinsä. Onneksi alueilla on hyvää aurakalustoa, joilla suurimmat sohjot saadaan pukattua pois tieltä ja aasipolkujenkin nuoska ei kauaa maassa pysy.  Ja myös solidaarisuus täällä kukoistaa, sillä kansan kovasti arvostama kuningas Mohammed VI mobilisoi joka talvi avustusjärjestönsä kuorma-autot viemään vuoriston asukeille apupaketteja.

Minäkin päätin kantaa ohkaisen korteni kekoon, ja yhdistää siihen myös hieman talviurheilua. Pakkasin autoon kassillisen lämpöisiä vaatteita, joita olin jo Suomesta valmiiksi tuonut, ja ajelin 70 km päähän vuoristossa sijaitsevaan laskettelukeskukseen Oukaimedeniin. Matkan varrella pysähdyin Asguinen kylässä höyryävän aromikkaalle minttuteelle, ja jätin vaatekassin ilahtuneelle myyjälle joka lupasi jakaa siitä kudetta ja halatteja sopivan kokoisille kyläläisille.

Oukaimeden oli mustanaan väkeä, sillä sattuipa samaan aikaan olemaan myös koululaisten talviloma ja täällä ovat koko maan ( vaatimattomasti jotain 15 miljoonaa ) koululaiset samaan aikaan lomilla. Onneksi löysin vielä yhden vuokrattavan suksi- ja kalossiparin, joten eikun mäkeen.

Puuuh, pfff... Laskettelukeskuksen korkein hissi sijaitsee 3243 m korkeudessa, joten vähähappinen ilma pisti mitättömät miniatyyrikeuhkoni puuskuttamaan.  Joten kuten pysyin huterin jaloin tolpillani enkä kaatunut. Tämä suksilla tasapainoilun taito on onneksi opittu jo penskana.

Marokkolaiset olivat into piukeena ja onnesta lääpällään eksoottisen lumen vuoksi ja laskivat alas mäkeä omatekoisilla kelkoilla, pahvinpalasilla, kasarin kansilla ja tarjottimilla. He kaatuilivat. Tämän tästä. Keli oli mitä mainioin, vaikka rinteet jo kovin sulaneet, joten koin tämänkin ihanuuden kreivittären aikaan sillä talvi ei Marokossa onneksi kauaa kestä.