Leipomuksia

Käväisin komeasti ajokillani kaupungilla shoppailemassa. Ostin hieman leivinjauhetta, soodaa ja jauhoja. Maissia, vehnää, ja mitä lie durum -tomua, tuli hankittua säkkikaupalla.

Aion leipasta puhdetöinä rieskoja, polakoita, limppuja ja lörtsyjä. Lisäksi vielä lettuja, kakkusia ja pipareitakin.

Aion loihtia kaiken tuon käden käänteessä koko tulevan talven tarpeiksi. No ei sentään. 😁

Puutarhurien Rasuli -aasi se siinä vain sorasäkkejä kuskasi ja päätin piipahtaa moikkaamassa.

Kuokkavieras

Näillä lämpimillä keleillä ei ole täällä Les Jardins de Touhinan alueella paljoa näkynyt naapurini kissoja. Etenkään Fantomettea eli Haamusta en ole vielä nähnyt enkä kuullut. Lojuvat kait jokainen lehvien pimennossa tyystin typertyneinä tästä helteestä.

Torakan sitävastoin näin - ihan vahingossa, varastokopissa. Olin sieltä hakemassa puutarhakuokkaa, kun jotenkin tuli torakka mieleen ja ajattelin vilkaista katon nurkkaan ja siellähän se elämäni suurin kauhistus ja pelko (kimalaisen lisäksi ) lojui... tuntosarvet heiluen ja miettien, pudottaudunko nyt tuon vellihousun kuokkavieraan niskaan? Vai hyppäänkö kenties hiushattaraan? Taidanpa sittenkin loikata puseron aukosta suoraan muijan liiveihin... Mutta siinä vaiheessa minä olin jo kaukana kuokkineni. Ja kauhistunut huutoni raikui pitkin Touhinaa. Taloudenhoitajani Fouzia tuli onneksi apuun, mutta torakan perkele oli jo ehtinyt livahtaa katon ja seinän väliseen pieneen koloon. Varmaan jatkamaan väijymistään, kunnes minä jonain päivänä olen jo autuaasti unohtanut hänen olemassaolon ja iloisesti rallatellen pujahdan taas varastoon penkomaan jotakin......

Syyssatoa

Taas kypsyy alkusyksyn antimia Afrikan paisteisissa keleissä.

Muun muassa mandariinit, oliivit, punapippurit ja taatelit saavat väriä pintaansa - ja tuottavat makoisaa satoa. Minä en noista pippureista niin perusta, mutta taatelit ovat maukkaita ja terveellisiä. Tosin kaupasta ostettaessa ne näyttävät jo valmiiksi jonkun tallaamilta.

Satoa tulee tänä vuonna omaankin puutarhaan jonkin verran. Ainakin oliiveja tulee paljon. Samoin yksi puu pukkaa reilun satsin ( noin 90 ) satsumia. Laskin jokaikisen. Sitruunapuu ei tänä vuonna jaksanut punnertaa kuin 13 sitruunaa. Vanha norsunjalkainen appelsiinipuu pukkasi viimeisillä voimillaan ilmoille yhden vaivaisen appelsiinin. Ja klementiinipuu raaski myötätunnosta appelsiinipuuta kohtaan väsätä myös yhden ainoan hedelmän.  Toinen klementiinipuu oli saamarin laiska eikä pyöräyttänyt yhden ainuttakaan hedelmää! Kirvojen invaasion oksilleen ansaitsisi mokoma visukinttu rangaistukseksi! Ei mene enää pitkään, että pääsen tätä kauden satoa keräämään talteen. Nappasin näistä Villa Habiban sadon tuottajista muutaman kuvankin...

Vieraita tulossa

Ensi viikolla saan vieraita Ranskasta.

Sama perhe kävi Villa Habibassa  jo vuonna 2012, jolloin talo valmistui. Halusivat palata, koska ihastuivat tähän 12 kilometriä Marrakechin keskustan hulinasta, maaseudun rauhassa, sijaitsevaan Les Jardins de Touhinan - alueeseen.

Meitä on täällä 37 huvilaa, minun on numero 30. Täällä on myös klubitalo, jonka kylpyläosastolla vieraani erityisesti viihtyvät. Alueelta löytyy tenniskenttäkin, joka tosin on ollut enimmäkseen vain minun ahkerassa käytössä.

Ennen vieraiden saapumista on aina pientä korjailtavaa, uusimista ja siivoilua. Taloudenhoitajani Fouzia tekee, herkkukokkailujen lisäksi, toki töistä suurimman osan, mutta minä olen hyvänä apulaisena.

Minulla on huvilassani kolme vuokrattavaa huonetta; violetti, sininen ja vihreä ja ne ovat saaneet nimensä huoneiden muhkeista taftiverhoista. Violettiseen huoneeseen hankin koristeeksi uuden jättimaljakon, ja Aladdinin taikalamppukin sai kiiltoa pintaansa.

Pation sohvien tyynyt on juuri uusittu, joten sielläkin kelpaa köllötellä minttuteetä tai vahvempaa siemaillen

ja kuunnellen suihkulähteen rauhoittavaa liplatusta. Vielä viime hetken silaus terassille, altaalle sekä puutarhaan ja kaikki on valmista vastaanottamaan vieraat!

Paluu Marrakechiin

Minua on jo pitkään suostuteltu perustamaan blogi jossa kertoisin Marokosta, Marrakechistä ja tapahtumista täällä Villa Habibassa. Nyt kun palasin tänne toisen kotiini, päätin rohkaistua ja yrittää avata tarinalippaan. Tervetuloa seuraamaan tätä tarinointia, toivottavasti viihdyt ja ehkä jopa alat suunnittelemaan matkaa tänne.

Talveksi etelään

Miten ihanaa oli taas palata tänne melkein ikuisen kesän pikku paratiisiini Marrakechiin.

Varsinkin kovin pilvisen ja sateisen Suomen kesän jälkeen.

Joka kerta kun tänne syksyllä palaan, on puutarha yhtä suuri hämmästyksen aihe.

Miten kaikki voikin kasvaa niin paljon kesän aikana! Varsinkin kun täällä ei sateista ole tietoakaan. Kaikki puutarhan kasvit rehottavat villisti, mutta hyvässä järjestyksessä...

ja bougainvilleissa on näin lokakuussakin vielä jäljellä kaikki upeat värit; keltaista, fucsiaa, valkoista, oranssia ja violettia.

Iltaisin istuskelen terassilla tähtitaivaan alla, ja kuuntelen kuinka lentokoneet hurisevat jossain yläilmoissa matkalla kohti Eurooppaa tai laskeutuen tänne Pohjois-Afrikan kamaralle.

Oli mieltä sykähdyttävää saada Norwegianilta ilouutinen, joka helpottaa sekä omia matkojani että suomalaisten vieraideni tulevia matkoja. Norwegian nimittäin aloittaa 4.11.2017 suorat viikoittaiset lennot Helsingistä tänne Marrakechin eksotiikkaan. Lennot joka lauantai aina huhtikuun puoliväliin saakka. Ja aikataulukin lähes täydellinen.

Ei muuta kuin reppu selkään ja matkaan!